Kehityspsykologia temperamenttipiirteet

Temperamenttipiirteet

AKTIIVISUUS:

Aktiivisuus on yksilöllistä. Ihminen jolla on matala aktiivisuustaso tekee kaiken verkkaisesti ja rauhallisesti. Hän istuu ja mietiskelee mielellään. 

Aktiivinen ihminen toimii rivakasti, intensiivisesti ja nopeatempoisesti. Ollessaan "hiljaa" hän saattaa lauleskella, pautella jotain jne. 

Aktiivisuus on sitä miten nopeasti ihminen liikkuu ja toimii.

HERKKYYS:

Kertoo kuinka herkkä ihminen on ulkoisille ja sisäisille häiriötekijöille. Herkkyys on myös sosiaalista,sitä kuinka herkästi ihminen aistii muiden tunnetilat. 

LÄHESTYMINEN JA VETÄYTYMINEN:

Helposti lähestyttävä ihminen pitää uusien ihmiseten kohtaamisesta ja uusista kokemuksista.Hän lähestyy muita ihmisiä vaivattomasti. Vetäytyvä ihminen taas on mielummin yksin tai tuttjuen seurassa.Hän ei nauti uusiin ihmisiin tutustumisesta.

KESKITTYMISKYKY:

Ihminen joka häiriintyy helposti,ei voi keskittyä jos useampi asia kilpailee hänen huomiostaan. Toiset taas pystyvät keskittyä johonkin asiaan niin syvälllisesti ettei huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

SOPEUTUVAISUUS:

Sopeutuva ihminen ei hätkähdä jos hänen päivän rutiineihinsa tulee muutoksia. Hän sopeutuu uusiin tilanteisiin vaivatta.

Heikosti sopeutuva ihminen ei taas pidä jos rutiineihin tulee muutosta ja hän vastustaa kaikkea uutta.

MIELIALA:

Jokaisella on oma perusmieleialansa. Toiset ovat pessimistisiä,hymyttömiä. Toiseta taas ovat positiivisia ja hymyilevät lähes aina.

INTENSIIVISYYS:

Ihmiset näyttävät tunteensa erilailla. Toiset voimakkaasti ja toiset eivät näytä tunteitaan juuri ollenkaan.

RYTMISYYS:

Joillekin rytmisyys on tärkeää. He tekevät tietyt asiat rutiininomaisesti esim käyvät nukkumaan aina samaan aikaan.

Toisilla on vapaampi rytmisyys ja he toimivat ennakoimattomasti ja ovat joustavampia.

SINNIKKYYS:

Sinnikäs ihminen vie aloittamansa asiat aina loppuun saakka. Sinnikkyys on hyvä ominaisuus,mutta voi tarkoittaa myös liikaa jäykkyyttä ja kykenemättömyyttä luovuttaa silloin kun se on tarpeen. Toisessa päässä on lyhytjänteisyys. Ihminen vaihtaa asiasta toiseen nopeasti, eli luovuttaa helposti. positiivista on kuitenkin henkilön joustavuus.

Kehityspsykologia

Lapsen sosiaalinen kehitys

1-3v

Lapsen ensimmäiset vuodet ovat hänen koko kehitykselleen erittäin tärkeitä. Alussa lapsi on vuorovaikutuksessa hoitajansa kanssa. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy kun hoitaja ja vastaa lapsen fyysisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Lapsi uskaltaa ja oppii näyttämään tuneensa kun niihin vastataan. Lapsen itsetunto, empaattisuus ja stressinsietokyky kehittyvät kun vuorovaikutussuhde on hyvä.

Hoitaja vastaa lapsen tarpeisiin, ruokkii kun tällä on nälkä, seurustelee lapsen kanssa. Turvallinen kiintymyssuhde on pohja myöhemmille sosiaalisille suhteille.

Turvaton kiintymyssuhde muodostuu kun lapsen tarpeisiin ei vastata tai se on epäjohdonmukainen.Jos vanhemmat eivät ole läsnä ei lapsi uskalla näyttää tunteitaan. Lapsi yrittää olla mahdollisimman kiltti.Myöhemmin voi olla vaikeuksia solmia läheisiä ihmisisuhteuita. 

Alle 3-vuotiaan on mahdoton ymmärtää miksi hänet on jätetty päiväkotiin,ja äiti/isä on lähtenyt pois. Alle 3-vuotias ei vielä osaa palauttaa tututun aikuisen turvallisuutta mieleensä. Muistamista voivat auttaa tutut esineet; lelu,riepu tai vanhemman valokuva. 

Päiväkodissa omahoitaja mallin on todettu olevan lapselle tärkeä, lapsen tulisi voida kiintyä myös hoitajaansa hoitopaikassa.

Kävelemään oppiessa lapsen maailma avartuu.Hän tarvitsee uudenlaisia sääntöjä mm kukkien repimisestä tai lelun ottaamisesta muilta. Parin vuoden iässä lapsi etsii rajojaan,mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Elämä ei saa olla kuitenkaan pelkkää kieltämistä vaan lapsi tarvitsee paljon hellimistä,ihailua ja kiitosta.Kannustamalla lasta ja luottamalla häneen vanhemmat voivat vaikuttaa siihen kuinka aktiivinen ja oma-aloitteinen lapsi on. Lapsi opettelee yhteiselämän pelisääntöjä. Lapset eivät vielä varsinaisesti leiki yhdessä,vaan he leikkivät vieretysten omia leikkejään.

Tukea:  Lapsen kansa voi touhuta asioita, olla vuorovaikutuksessa. Kehua häntä ja opetella yhteisiä pelisääntöjä; esim toisen kädestä otettu lelu palautetaan

3-5v 

3uotias opettelee ryhmässä toimimista ja leikkien sääntöjä.Tässä iässä lapsi on jo tottunut touhuamaan muiden kanssa ryhmässä, jos lapsi aloittaa tässä iässä päivähoidon hän opettelee ryhmässätoimimista. Tässä iässä lapsi rupeaa kaipaamaan leikkeihinsä kaveria,leikki ei kuitenkaan aina vielä onnistu vaan tulee kärhämää.

Lähemmäs 4-vuotiaan lapsen on jo helpompi odottaa vuoroaan ja jakaa tavaroitaan.4-5 vuoden iässä lapsen itsekeskeisyys vähenee ja hän osaa ottaa jo muut huomioon.Lapsi osaa näyttää myötätuntoa, lohduttaa ja houkutella muita paremalle tuulelle.Lapsen neuvottelutaidot kehittyvät ja riitatilanteissa lapsi osaa jo pikku hiljaa keskustella. Lapsi alkaa myös vertailemaan itseään muihin ja kokee tässä iässä ensikertaa olevansa erilainen kuin toiset. Lapsi tarvitseekin vanhemmaltaan rohkaisua,itsetunnon vahvistamista ja kykyjensä ja taitojensa esiin nostamista. Lapsen moraalikäsitys kehittyy, hän pohtii hyvän ja pahan, oikean ja väärän eroa.Tässä iässä llapsen vilkas mielikuvitus saa hänet kertomaan tarinoita jotka eivät ole totta. 

Tukea: Opetellaan pelisääntöjä, opetellaan odottamaan vuoroa, riitatilanteissa keskustellaan asiat. Kehutaan lasta ja hänen tekemisiään, kannustetaan ja rohkaistaan lasta.

5-6v

Tämän ikäinen lapsi nauttii muiden seurasta. Lapsella on jo omia kavereita ja hän leikkii ryhmässä. Lähempänä 6-vuotiasta lapsi on omatoiminen ja toimii ryhmässä hyvin, häntä täytyy vielä muistuttaa säännöistä.

Lapsen itsenäistymispyrkimyksiä on tuettava. Lapsi osaa keskustella, joustaa tarvittaessa, ja pukee tunteitaan sanoiksi. Leuhkuminen ja mahtailu kuuluu tähän ikään. Lapset ovat jo taitavia ryhmäleikeissä ja matkivat leikeissään vanhempiaan,lääkäriä, kauppaa jne.. Lapsi hakee vahvistusta omista käsityksistään,vanhemmiltaan. Hän ymmärtää oikean ja väärän eron,ymmärtää mikä on oikeudenmukaista ja suuttuu jos häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti.  Teon pahuutta arvioidessa lapsi arvioi teon yleensä sen lopputuloksen mukaan.

Tukea: Antaa lapsille mahdollisuuksia roolileikkeihin, ja sopimaan riitansa yhdessä.