Lapsista voi kerätä tietoa havainnoimalla lasta ja hänen tekemisiään. Tietoa saa myös juttelemalla lapsen kanssa,sekä keskustelemalla lapsen vanhempien kanssa. Työkaveriden kanssa voi keskustella lapsesta ja kysellä heidän huomioitaan lapsesta. Lapsen kansiota ja esim seinillä olevista askarteluista/piirroksista saa myös tietoa lapsesta. Lapsen vasun voi myös lukea,jos siihen saa luvan.
Lapsesta saa näillä tavoilla monenlaista tietoa. Lapsen touhuja katsoessa voi huomata jos esim liikunnassa on jokin asia joka tarkoittaa harjoittelua esim tasapainon harjoittaminen,jokin liikuntalaji esim luistelu. Keskustelemalla voi kysellä lapselta mistä asioista hän pitää ja onko asioita joista hän ei pidä. Vanhemmilla voi olla asioita joihin he toivovat että päiväkodissa kiinitetään huomiota. Askarteluista ja piiroksista voi nähdä millä mallilla kynän käyttö on,osaako lapsi piirtää ikätasoisesti esim ihmisen ja onnistuuko askarteluja tehdessä saksien käyttö.
Päiväkodin työntekijät voivat kertoa asioista joita en itse ole välttämättä huomannut,tai jos lapsella on jo jotain missä huomattu lapsen tarvitsevan harjoitusta.
Tietoa on tärkeä kerätä,jotta nähdään missä ollaan menossa. Onko lapsen kehitys ikätasoista,mitä lapsi jo osaa ja missä hän vielä tarvitsee harjoitusta. Jos lapsella on eaimerkiksi jotain sellaisia taitoja,mitä muut vasta harjoittelevat voi lapselle antaa jotain muuta tehtävää,jottei hän pitkästy ja pääsee harjoittamaan uusia taitoja.
B) Työprosessi (sisältyy poissaolokorvaus)
Ensimmäinen vaihe on lapsen havainnointi. Havainoimalla lasta saa kerättyä tietoa siitä mitä lapsi osaa,ja mitkä ovat sellaisia asioita joissa hän vielä tarvitsee harjoitusta.
Toinen vaihe on Tavoitteiden asettaminen,jotka tehdään havaintojen pohjalta. Tavoitteilla määritellään se mitä toiminnalla pyritään saavuttamaan. Tavoitteiden pohjalta laaditaan suunnitelma,suunnitelmaan kirjataan kuinka tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.
Kolmas vaihe on toimiminen tavoitteiden mukaan. Hyvin tehty suunnitelma,antaa mahdollisuuden toimia tavoitteiden mukaan.
Neljäs vaihe on arviointi. Arvioinnissa selvitetään miten tavoitteet on saavutettu, onko lapsi saavuttanut tavoitteet vai ovatko ne olleet liian korkeat,onko niitä tarve muuttaa ja onko asetettava joitakin uusia tavoitteita. Uusien arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita,siksi tätä kutsutaan prosessiksi. Prosessia on tärkeä noudattaa jotta päästään eteenpäin johdonmukaisesti ja jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja saadaan uusia tavoitteta.
Esimerkit; Poika 5v. Ujohko lapsi,jättäytyy ulos leikeistä.
1. On havaittu että poika jättäytyy ulos leikeistä,on ujo mutta samalla halausia mukaan muiden leikkeihin.
2.Asetetaan tavoite, näin alkuun että saadaan lasta rohkaistua niin että hän pääsisi leikkimään ensin vaikka vain yhden lapsen kanssa.
3. Toimitaan suunnitelman mukaan,ohjaaja voi esimerkiksi lapsen leikkiessä yksin kysyä lapselelta voisiko joku muu osallistua myös leikkiin. Kysytään haluaisiko joku toinen lapsi liittyä leikkiin. Tarvittaessa voidaan ohjailla leikin kulkua ja jos huomataan että lapsi vetäytyy voi häntä rohkaista.
4. Arvioidaan kuinka tavoite on saavutettu. Onko lapsi rohkaistunut ja jos kehitystä on tullut voidaanko asettaa uusi tavoite esim että lapsi rohkaistuisi mukaan isomman lapsiryhmän toimintaan.
Toinen esimerkki; Tyttö 2v.
1. Kotona aloitettu pottailu, vanhemmat pyytäneet päiväkodilta tukea potalla käynnin harjoitteluun.
2. Asetetaan tavoitteeksi että tyttö päiväkodissa kävisi potalla,ja että ajan myötä tyttö saataisiin ainakin päiväkuivaksi.
3. Toimitaan suunnitelman mukaan. Tyttöä käytetään potalla esim ruoan jälkeen,ulos lähtiessä, ulkoa tultaessa.
4. Arvioidaan kuinka pottalla käyminen on sujunut,onko tyttö päässyt eroon vaipoista,vai pitääkö potalla käyntiä vielä harjoitella.
Päiväkodin työntekijät voivat kertoa asioista joita en itse ole välttämättä huomannut,tai jos lapsella on jo jotain missä huomattu lapsen tarvitsevan harjoitusta.
Tietoa on tärkeä kerätä,jotta nähdään missä ollaan menossa. Onko lapsen kehitys ikätasoista,mitä lapsi jo osaa ja missä hän vielä tarvitsee harjoitusta. Jos lapsella on eaimerkiksi jotain sellaisia taitoja,mitä muut vasta harjoittelevat voi lapselle antaa jotain muuta tehtävää,jottei hän pitkästy ja pääsee harjoittamaan uusia taitoja.
B) Työprosessi (sisältyy poissaolokorvaus)
Ensimmäinen vaihe on lapsen havainnointi. Havainoimalla lasta saa kerättyä tietoa siitä mitä lapsi osaa,ja mitkä ovat sellaisia asioita joissa hän vielä tarvitsee harjoitusta.
Toinen vaihe on Tavoitteiden asettaminen,jotka tehdään havaintojen pohjalta. Tavoitteilla määritellään se mitä toiminnalla pyritään saavuttamaan. Tavoitteiden pohjalta laaditaan suunnitelma,suunnitelmaan kirjataan kuinka tavoitteet on tarkoitus saavuttaa.
Kolmas vaihe on toimiminen tavoitteiden mukaan. Hyvin tehty suunnitelma,antaa mahdollisuuden toimia tavoitteiden mukaan.
Neljäs vaihe on arviointi. Arvioinnissa selvitetään miten tavoitteet on saavutettu, onko lapsi saavuttanut tavoitteet vai ovatko ne olleet liian korkeat,onko niitä tarve muuttaa ja onko asetettava joitakin uusia tavoitteita. Uusien arviointien pohjalta saamme uusia tavoitteita,siksi tätä kutsutaan prosessiksi. Prosessia on tärkeä noudattaa jotta päästään eteenpäin johdonmukaisesti ja jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja saadaan uusia tavoitteta.
Esimerkit; Poika 5v. Ujohko lapsi,jättäytyy ulos leikeistä.
1. On havaittu että poika jättäytyy ulos leikeistä,on ujo mutta samalla halausia mukaan muiden leikkeihin.
2.Asetetaan tavoite, näin alkuun että saadaan lasta rohkaistua niin että hän pääsisi leikkimään ensin vaikka vain yhden lapsen kanssa.
3. Toimitaan suunnitelman mukaan,ohjaaja voi esimerkiksi lapsen leikkiessä yksin kysyä lapselelta voisiko joku muu osallistua myös leikkiin. Kysytään haluaisiko joku toinen lapsi liittyä leikkiin. Tarvittaessa voidaan ohjailla leikin kulkua ja jos huomataan että lapsi vetäytyy voi häntä rohkaista.
4. Arvioidaan kuinka tavoite on saavutettu. Onko lapsi rohkaistunut ja jos kehitystä on tullut voidaanko asettaa uusi tavoite esim että lapsi rohkaistuisi mukaan isomman lapsiryhmän toimintaan.
Toinen esimerkki; Tyttö 2v.
1. Kotona aloitettu pottailu, vanhemmat pyytäneet päiväkodilta tukea potalla käynnin harjoitteluun.
2. Asetetaan tavoitteeksi että tyttö päiväkodissa kävisi potalla,ja että ajan myötä tyttö saataisiin ainakin päiväkuivaksi.
3. Toimitaan suunnitelman mukaan. Tyttöä käytetään potalla esim ruoan jälkeen,ulos lähtiessä, ulkoa tultaessa.
4. Arvioidaan kuinka pottalla käyminen on sujunut,onko tyttö päässyt eroon vaipoista,vai pitääkö potalla käyntiä vielä harjoitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti